Toipumisen ihmeen äärellä

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
rajallinen
Viestit: 196
Liittynyt: 06 Huhti 2016, 20:20

Toipumisen ihmeen äärellä

Viesti Kirjoittaja rajallinen »

Onkohan joku lukenut kirjan "Enkö koskaan ole tarpeeksi"? Narsistiäidin tyttärille

Aloin lukemaan viikonloppuna ja niin rankkaa ja ahdistavaa kuin sen lukeminen onkin niin siellä oli yksi juttu joka kolahti täysin. Täsmälleen minun psyykkinen ristiriitani.

Alisuorittaminen/itsetuhoisuus/vihan kääntäminen sisäänpäin. Itsetuhoista siksi että minä olen ainoa joka siitä kärsii.

Tajusin että minulla on läpi elämän ollut sama ristiriita: "en tee mitään" -kostoksi-. En tee mitään koska kaikki mitä teen on lopulta kuitenkin aina narsistiäidin ansioita/syytä. Jos onnistun, se on hänen ansiotaan, jos epäonnistun, se on häpeäksi hänelle ja sitä myöten minulle.

Niin sairas, niin sairas kaava mutta näin on ollut. Olen ihmetellyt mikä siinä on että vaikka olen kiinnostunut vaikka kuinka monesta asiasta ja ollut lahjakas vaikka kuinka monessa asiassa niin alitajuisesti ajatuskuvio menee näin "sitä iloa en äidilleni suo että hän saisi kruunun päähänsä MINUN tekemisistäni".

Hullua. Mutta tällainen ristiriita minulla on koko elon ollut. Ja nyt tajusin sen.

Siskollani (kultalapsi) päinvastoin eli hän taas ylisuorittaja, perfektionisti jolle mitkään ei riitä. Koska narsistille ei mitään riitä.

Aivan uskomatonta, suorastaan hengenpelastus, kun tajuaa ettei ole ainoa. Että on xxxxxx määrä ihmisiä jotka aivan varmasti tietää mistä puhun ja mitä koen. Ei tällaista voi ymmärtää ellei itse koe/ole kokenut. Huh.

Irtipääsyprosessi meneillään, narsistiparka on tajunnut että hetkinen, entiset tavat ei enää uppoa minuun, on alkanut häiriköidä. Mutta rajat on ja pysyy. Piste. Syyllisyys on vasta edessäpäin mutta tämä päätös pitää. Ei ole enää muuta vaihtoehtoa. Kuin toipuminen.

Toinen kirjavinkki jos jotain kiinnostaa: "Paranemisen avain". Helpottaa kun ahdistaa/meinaa iskeä paniikki tai epävarmuus/epäusko. Suosittelen lämpimästi <3