Tarinani suhteesta vahempaan naiseen, onko hän narsisti?

[sätkynukke100]

Mulla kans on tässä vuosien aikana ollut jos jonkunlaista tilannetta itsestä johtumattomista syistä... siis juurikin terveyteen ja läheisiin liittyviä asioita.. sekä työrintamalla vaihtelua. Eniten niissä tilanteissa on hajottanut sen välinpitämättömyys.. kun yrität tukea kynsin hampain siltä "läheisimmältä" puhumalla.. ja sekös rasittaa häntä. Ilmeet ja puheet.. niissä hetkissä on hyvin raadollista kuunneltavaa ja koettavaa. Jokainen tietää täälä palstalla varmasti sen... henkistä väkivaltaahan se on.

[NeitiK]

Juuri tuo, "miksi olet niin heikko", vaikka juuri itse polkee ja haukkuu ja tuhoaa itsetuntoa. Jotenkin se on minun synnynnäinen ominaisuuteni, että olen heikko, eikä minusta tekemälläkään saa vahvaa (tekemällä, eli karaistamalla, niinpä niin). Kai mun sitten pitäisi olla se äiti (omalle vanhemmalleni), joka kestää kaikki uhmaikäisen kiukuttelut, sitä hän kai alitajuisesti hakee.

[krassi]

Narsistilla itsellään on huono itsetunto. Hän piilottelee sitä itsensä kehumisella ja muiden alistamisella.

[sätkynukke100]

Julkisilla paikoilla se "lähin" on vain todistamassa heidän ylivertaisuuttaan muihin ihmisiin nähden...halveksittavin kaikista, "läheisin". Yhtä ristiriitaista sontaa koko touhu.. ja muuksi ei tule koskaan muuttumaan.. Olkaa onnellisia te, jotka ootte jo päässy eteenpäin..

[Lasiruukku]

Hei, luin pitkän kirjoituksesi. Seksi on näissä suhteissa hyvin usein se kantava voima, en tiedä vielä mistä se johtuu. Seksillä pelataan ja se on näissä sairaissa suhteissa ainut tekijä mikä yhdistää.
Kerran sanoin eräälle miehelle tässä hiljattain, että olen hänen kanssaan tehnyt asioita joita en ikinä tehnyt ollessani narsistin kanssa suhteessa
Vaikka, en ole tämän miehen edes suhteessa. Olemme laittaneet ruokaa yhdessä, katselleet elokuvia, nauraneet, olemme tehneet pitkiä kävelylenkkejä yhdessä, keskustelleet yhdessä elämänasioista. Olemme siis tehneet asioita "kivutta" ilman, että siihen kuuluu riitely, minun ei ole tarvinnut pelätä toisen reaktiota, olla varpaillaan, ennen pitkää koko elimistö alkaa olla jatkuvassa hälytystilassa ja se on asia joka todella on kuormittavaa elimistölle.
Jos mahdollista kannattaa katsella vaikka facebookkia, mitä oli päivittänyt ennenkuin tapasi narsistin katsella vaikka vanhoja valokuvia. Minulla oli aivan selkeä ero entiseen minuuteen ja nykyiseen. Entinen minä oli nauravainen elohiiri, nykyinen oli hyvin vaisu sellainen tukehtunut.
Olen myös visuaalinen persoona, ja tämä piirre minusta alkoi kadota kaikki visuaalisuus katosi. Muutuin siis pikkuhiljaa juuri sellaiseksi mitä narsistini väitti, minustakin tuli huutava koska puolustin itseäni.
Vain se yksi lause sai minut kerran pysähtymään ja se oli tämä: "parisuhde on voimaa antava voima, joka voimistaa sinun vahvoja puolia ei suinkaan voimista niitä negatiivisia mitä sinussa on" Eli tässä se juju on, terve parisuhde vahvistaa ihmisen hyviä puolia, se kantaa ja kannustaa.
Voimia alottajalle tällä tiellä, joka on raskas...mutta tuskan kautta löytää itsensä uudelleen.

[Alexanderi]

Lasiruukku, kertomasi todistaa ehkä sen että narsistiset ihmiset eivät juuri vietä aikaa vaikka kävelylenkeillä tai katsellen elokuvia. Tuo tuntuu varmasti todella uudenlaiselta että voi vaan rentona olla. Olen lukenut että narsistit kyllästyvät nopeasti eivätkä siedä tavallista elämää. Omankin exäni kohdalla hän oli kiinnostunut lähinnä syömisestä, baarissa notkumisesta, karaokesta, shoppailusta, harrastuksestaan, taiteentekemisestä ja työstään. Hän oli aina menossa mikä voi johtua adhd:sta, mutta ei juuri koskaan kysellyt minun mielipiteitä vaan hän meni ja pyyhelsi ja minä juoksin perässä. Hänen kuvionsa oli pääosassa. Sitten juurikin tämä minkä olen kertonutkin että hän halusi olla päähenkilö-kuningatar ja minä yleisö jolle syötettiin hänen ongelmiaan ja elämäntarinoita.

Olen itse myös muuttunut tai olen ehkä haavoittunut suhteemme jälkeen sekä tullut aggressiivisemmaksi. En ole sosiaalisesti eristäytynyt enkä ole menettänyt omaa huumorani jota tykkään viljellä. Jokin silti on muuttunut ja koen samalla tavalla että en ole se täysin sama ihminen kuin ennen suhteemme alkamista. Taitaa olla yleistä että omat harrastukset jää koska narsistin lumoissa tuijotat vain häntä ja mitätöit suurin piirtein koko entisen elämäsi. Kun narsisti lähtee tai jättää niin jäät täysin orvoksi. Mukaan astuu myös fyysiet vaivat, unettomuutta, laihtumista ja vatsavaivoja.

[Lasiruukku]

Lasiruukku, kertomasi todistaa ehkä sen että narsistiset ihmiset eivät juuri vietä aikaa vaikka kävelylenkeillä tai katsellen elokuvia. Tuo tuntuu varmasti todella uudenlaiselta että voi vaan rentona olla. Olen lukenut että narsistit kyllästyvät nopeasti eivätkä siedä tavallista elämää. Omankin exäni kohdalla hän oli kiinnostunut lähinnä syömisestä, baarissa notkumisesta, karaokesta, shoppailusta, harrastuksestaan, taiteentekemisestä ja työstään. Hän oli aina menossa mikä voi johtua adhd:sta, mutta ei juuri koskaan kysellyt minun mielipiteitä vaan hän meni ja pyyhelsi ja minä juoksin perässä. Hänen kuvionsa oli pääosassa. Sitten juurikin tämä minkä olen kertonutkin että hän halusi olla päähenkilö-kuningatar ja minä yleisö jolle syötettiin hänen ongelmiaan ja elämäntarinoita.

Olen itse myös muuttunut tai olen ehkä haavoittunut suhteemme jälkeen sekä tullut aggressiivisemmaksi. En ole sosiaalisesti eristäytynyt enkä ole menettänyt omaa huumorani jota tykkään viljellä. Jokin silti on muuttunut ja koen samalla tavalla että en ole se täysin sama ihminen kuin ennen suhteemme alkamista. Taitaa olla yleistä että omat harrastukset jää koska narsistin lumoissa tuijotat vain häntä ja mitätöit suurin piirtein koko entisen elämäsi. Kun narsisti lähtee tai jättää niin jäät täysin orvoksi. Mukaan astuu myös fyysiet vaivat, unettomuutta, laihtumista ja vatsavaivoja.

Totta, narsistiset henkilöt eivät saa normaalista elämästä sitä täyttymistä eikä sisältöä aina pitää olla Äksöniä, se tehdään sitten ihan vain tekemällä kylvetään riitoja, haukkumisia, toisen alaspolkemista. Se on asia mistä narsisti elää, narsisti saa täyden tyydytyksen kun hän huomaa uhrinsa kärsivän. Ja silloin hän vasta kokee oman mahtipontisuuden.
Sairaimpia ovat ne joille on tullut ikää, koska ikä ja ikääntyminen ovat asiaoia joille ei narsisti voi yhtään mitään, ne ovat asioita joita ei voi hallita. Oma keho vanhenee, sitä niinkuin rupsahtaa ja narsisti taas luulee aina olevansa yhtä valloittava kuin nuorempana, näistä henkilöistä narsismi on niin päällepäin näkyvää, että sen huomaa jopa ulkopuoliset. Tälläinen henkilö on synkkä, kuin myrsky. Hän on jäämässä kaikesta pois.
Sitten kun ei olla menossa syystä tai toisesta tämä kaikki katkeruus tulee narsistissa esille mitä sairaimmalla tavalla.
Nyt vasta alan hahmottamaan, että mitä kaikkea luonnehäiriöinen on jäänyt vailla. Hän on jäänyt vailla todellisesta elämästä ja sen tuomista iloista, johon kuuluu tasapaino ja harmonia.

[NeitiK]

Lasiruukku, tuo: "Hän on jäänyt vailla todellisesta elämästä ja sen tuomista iloista, johon kuuluu tasapaino ja harmonia." on niin totta ja hyvin surullista. En haluaisi kyllä sellaista elämää. Lopultahan narsisti on sen oman itsensä vanki, mutta kun se samalla on niin vahingollista muillekin, niin ei oikein voi tehdä mitään auttaakseen. Vaikka narsisti kokisi pahaa oloa sisällään, hän haluaa ratkaista asian palauttamalla/saamalla asiat niin, että hänellä on valta muihin. Vain silloin hän kokee voivansa hyvin. Se on niin mahdoton tilanne.

[Alexanderi]

Lasiruukku, tuo: "Hän on jäänyt vailla todellisesta elämästä ja sen tuomista iloista, johon kuuluu tasapaino ja harmonia." on niin totta ja hyvin surullista. En haluaisi kyllä sellaista elämää. Lopultahan narsisti on sen oman itsensä vanki, mutta kun se samalla on niin vahingollista muillekin, niin ei oikein voi tehdä mitään auttaakseen. Vaikka narsisti kokisi pahaa oloa sisällään, hän haluaa ratkaista asian palauttamalla/saamalla asiat niin, että hänellä on valta muihin. Vain silloin hän kokee voivansa hyvin. Se on niin mahdoton tilanne.

Näin on. Me juttelimme paljon sitä että miksi hän ei halua olla onnellinen tai miksi hän ei tavoittele sitä. Hän viihtyi mustuudessa. Tuntui että tämä nainen oli itsessään tyhjä vailla ajatuksia ja keskusteluja. Hän innostui vasta kun pääsi tarinoimaan itsestään, teki töitä tai jotain muuta juurikin actionia. Alkoholi oli yksi varmimpia. Tasapainoa ja harmoniaa hän ei hakenut, tuntui että etsi kaaosta ja sekoilua. Ärsytti minua haukkumalla ja piikittelemällä. Auton oveakaan en osannu lyödä oikein kiinni prkl. Jotain näistä voi myös yhdistää adhd:n piikkiin mutta anyway oli todella kuluttava henkilö. Olen miettinyt onko hän oikeasti kuinka yksinäinen. Hänellä ei ole elämänmittaisia tai vähänkään pitkiä ystävyyssuhteita kuin muutama. Siksi hänellä on tarve hankkia uusia kavereita. Ehkä hän tiedostaa että edelliset ei kauaa hänen elämässä pysy