Mies yli laidan

[Nasu]

Hei, kertokaapa aiheeseen perehtyneemmät, mitä mieltä te olette tilanteestani.

Puolisentoista vuotta suhteessa ja siltikin sitoutuminen vaikuttaa minusta todella vaikealta. Molemmat toisella kierroksella Lapset tuttuja molemmin puolin ja hommat ns. rullaa.

Mutta siltikin löydän itseni sensuroimasta omia sanoja haluja ja ajatuksia välttääkseni konflikteja. Jostain selittämättömastä syystä en osaa nauttia omista menoista taikka harrastuksistani, koska takaraivossa tuntuu siltä, että puoliso odottaa tai pahastuu sillävälin. Menoista vaikka harvinaisia ovatkin, sovin aina hyvissä ajoin ennakkoon ja yhteistuumin, mutta silti jokin vaivaa. Tulee kaikenlaista sarkastista vinoilua heitteillejätöstä ja vieraissa käymisestä jos käyn vaikkapa autoa remontoimassa. Tästä syystä olen jotenkin vieroittanut itseni harrastuksistani ja ystävistäni. Tuntuu, että tekisin joko/tai valinnan ystävien ja harrastusten ja puolison välillä, vaikkei näin olekaan. Mitään ei suoraan ole kielletty vaan oikeastaan päinvastoin, mutta se tunne vaan jäytää. Jostainhan se on peräisin. Ehkä se on jäänyt joiltain kerroilta kun on ollut ns. ookoo jos menen pariksi tunniksi vaikkapa pyörälenkille, mutta palattuani onkin mykkäkoulu päällä syystä tai toisesta. Jos ei edes lähde, ei sillävälin tapahdu mielialan muutostakaan. En tiedä. Todella vaikea osoittaa selkeästi mitään konkreettista.

Puolison omassa historiassa on aikapaljon uskottomuutta hänen puoleltaan ja jotenkin tuntuu, että hänen oma toiminta aikaisemmassa elämässä peilataan nyt minuun.

Muistaa itse kyllä usein pienissä sivulauseissa mainita, kuinka joku toinen mies flirttaili hänelle yms. Hänen kaveripiirinsä on todella laaja, mutta suurin osa hyvänpäivän tuttuja ja käytännössä miehiä. Lähimmät ystävät myös miehiä ja ex hoitoja taikka vastaavia. Heihin tosin on yhteydessä lähinnä vaon jos tarvitsee jotain. Joitakin kertoja on selvästi yrittänyt tehdä minut mustasukkaiseksi näiden avulla. Esimerkiksi niin, että jos olen itse estynyt syystä tai toisesta osallistumaan joihinkin juhliin, niin joku existä löytyy hätiin.

Itse en saa edes lasteni äidin kanssa puhua puhelimessa lasten asioista ilman että alkaa epäilyt ties mistä.

Tasaisin aikavälein esiintyvät kiukuttelut todella epämääräisistä asioista ahdistavat myös. Sama asia tai sana saa hänet välillä nauramaan tai sitten pahoittamaan mielensä verisesti, riipuen hänen kulloisestakin mielialasta. Itselläni jos on hetkenkin vähän alakuloisempi olo, alkaa tenttaus, että mikä mättää ja hetken päästä homma onkin kääntynyt päälaelleen, ja puoliso onkin vielä huonommalla tuulella ja se on minun syy, kun olen sen häneen tartuttanut.

Jos itse olen vaikka iltavuorossa töissä, niin hän lähettelee kuvia kylvystä ja takkatulesta ja herkkulautasista. Toisaalta jos hän on itse töissä ja minä vapaalla, niin toivoo huonoja ilmoja ja tekee tehtävälistoja vapaa ajalleni. Eli minulla ei saa olla mukavaa, mutta hänellä saa ja pitääkin.

Kauheata tajunnanvirtaa luettavaksi, mutta jostainhan se on aloitettava.

[Nasu]

Yksi mielenkiintoinen juttu, mikä toistuu, on semmoinen kuvio, että kerron vaikkapa lähteväni kauppaan hakemaan jotain tarviketta. Hän sanoo, että ei tarvi, hän voi tuoda tullessaan tai hakea myöhemmin sen samalla kun käy itse. No ei siinä, ihan kivalta kuullostaa, mutta kun ei käytännössä tuo eikä hae.

Samaan tyyliin menee moni muukin asia. Jos sanon, että lähdempä tekemään jotain, olkoon vaikka koti tai pihahommia, niin sanoo, että ei nyt tarvi kiirehtiä vaan tehdään myöhemmin yhdessä, hän kyllä auttaa. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu missään minulle tärkeissä tai kuuluvissa asioissa, vaan homma jää lopulta joko kokonaan hoitamatta tai yritän sen sitten yksinäni jotenkin jossain välissä kiireellä tai jopa myöhässä hoitaa.

Tämän kuvion tunnistan jo hyvin, enkä enää hirveästi stressaa. Olkoon tekemättä jos ei ole aivan pakko. Välillä tulee tietysti narinaa, kun ei tuo tai tuo homma ole hoidettu. No eipä ole ollut mahdollisuuttakaan. Aina on jotain muuta. Jos ei ole, niin keksitään.

[ninnu]

Narsisti saa narsistisen lähteensä siitä, kun hän saa sut reagoimaan joko positiivisesti tai negatiivisesti aiheuttamaansa tunteeseen sinussa. Hän ei itse tunne juuri mitään joten hän ei koe olevansa elossa, jollei "koe" tunteita toisissa ihmisissä eli prosessoi niitä toisiin ihmisiin. Tällaista käytöstä voi oppia ajan kanssa tarkkailemaan sosiaalisissa suhteissa. Luulen, että juuri tämän vuoksi narsistit kokevat olevansa muiden ihmisten yläpuolella, kun heihin ei voi vaikuttaa, mutta he voivat vaikuttaa muihin. Ja siis narsisteihin todellakin voi vaikuttaa, he eivät vaan huomaa sitä! Jo se, että sulla on tunne ettei kaikki täsmää on merkki. Itselleen kannattaa olla rehellinen. Alussa kontrollointi on varsin hienovaraista, ja koska uhri ei osaa epäillä sitä jää se monesti huomaamatta. Mikäli olisin asemassasi alkaisin todennäköisesti tarkkailla suurennuslasilla naisesi tapaa reagoida herättämiisi tunteisiin itsessään. Reagoiko hän omalla tavallaan vai kuten hän on tuon tunteen käsittänyt? Erityisesti kiinnittäisin myös huomiota "omaan reviiriin" sillä kokemukseni mukaan narsisti saman katon alla tutkii kaikki henkilökohtaiset tavarat, puhelimen, lompakon, tietokoneen, tilin.. saattaa asennella kameroita, äänilaitteita.. en halua pelotella, mutta yritä olla askel edellä naistasi. Mikäli hän on narsisti ja saa selville että epäilet asiaa alkaa suunnitelma B, joka voi olla hienovaraista manipulointia paljon raskaampi.

[ninnu]

Kun narsisti näyttelee tunteet hän reagoi pienellä viiveellä ja haluaa ensiksi nähdä sun reaktion. Sen vuoksi narsisti valitsee tunteellisia ihmisiä, koska sellaiset ovat omien tunteidensa vallassa eivätkä tarkkaile narsistin reaktioita. Suosittelen lämpimästi miettimään tätä, sillä se räjäytti tajuntani exäni kanssa.

[KatariinaM70]

Korvaani särähti "on yhteydessä exiin jos tarvitsee jotain", "lähtee exien kanssa jos itse en pääse" - eli kun hän tarvitsee tai haluaa jotain, niin sepä tapahtuu. Ja sitten yhteydenpito exiin eli hovin ylläpito...narsisti ei luovu kuulemma koskaan kerran pyydystetystä (ellei mokoma ole lyönyt uskottavasti seinää eteen). Aika paljon noita narsistisia metkuja naisellasi näyttää olevan. Jään ihmettelemään miksi olet suhteessa moisen ihmisen kanssa. Toivottavasti on edes kuvan kaunis ja kirurgi - muuten en ymmärrä miksi katselet häntä. Hyviä naisia on pilvin pimein, etsi uusi.

[Nasu]

En oikein voi tunnistamisen pelossa laittaa tänne yksityiskohtia, mutta tietyt syyt pitää minut tämän henkilön lähellä, olin suhteessa tai en.

Yksi asia jonka koen omaksi vahvuudeksi on se että minulla on todella hyvä muisti ja bongaan tämän takia hirveästi ristiriitaisia puheita ja tekoja puolisoltani. Tämä on se asia joka sai minut tutkimaan asioita ja lopulta löysin muutaman mutkan kautta tänne foorumille.

Aluksi saatoin huomauttaa tai ottaa puheeksi näitä ristiriitoja, mutta jotenkin ne aina seliteltiin ja nyt en enää edes viitsi. Paljon pieniä ja harmittomia juttuja joita on vaikea sormella osoittaa, mutta myös isoja ja konkreettisia asioitakin. Itseasiassa usein tuleekin tunne, että hän tarkoittaa juuri päinvastaista, kun mitä sanoo. Tai ainakin tekee lopulta päinvastoin. Jos hän vaikka koko päivän sanoo, että ei yhtään huvita lähteä illalla viihteelle, niin satavarmasti löytää illalla itsensä baarista.

Osaan jo tulkita aika hyvin näitä puheita ja tiedän mihin mikäkin kuvio johtaa. Suhde menee melkoista vuoristorataa ja alkuun yritin mukailla kovastikin ja välttää konflikteja, mutta sittemmin huomasin, että minulla ei ole osaa eikä arpaa siinä hommassa. Olin mielin kielin ja tunnustelin ilmapiiriä ja kävelin munankuorilla, mutta silti aina jostain, vaikka tyhjästä, sain vihat päälleni. Tasaisin väliajoin. Siinä kun sitten lopulta itsekin menetin malttini ja sanoin, että voidaan jatkaa erilläänkin niin, alkoi välitön hyvittely ja lirkuttelu. Aivan kuin hän tahallaan keikuttaisi venettä laidasta laitaan kuitenkaan kaatamatta sitä lopullisesti.



En tiedä saako tuosta mitään tolkkua, mutta siinä vähäsen taas.

[tapaus]

Hei, mies yli laidan!

Kyllähän tuo ihan selkeältä vaikuttaa. Siinä tulee monesti se epäilys itseään kohtaan, että onko tässä nyt mitään vai kuvittelenko. Jos asiasta alkaa kertoa vaikka ulkopuoliselle, ei oikein olekaan mitään varsinaista konkreettista asiaa, mikä hiertää ja sitten miettii, että olikokaan tässä mitään. Se on hienovaraista vihjailua, opettamista siihen että "pahoista teoista" seuraa rangaistus. Pikkuhiljaa oppii, että jos itsellä on mukavaa, toinen esim. mököttää. Ensiksi ei tätä yhteyttä edes ymmärrä, mutta vähitellen oppii olemaan näyttämättä sitä omaa hyvää mieltään, koska siitä tulee toiselle paha olo. Ja sitten taas jos tämän ottaa puheeksi, ei toinen tule kuunapäivänä myöntämään että näin olisi. "Mistä olet tuollaista saanut päähäsi?!" "En tietenkään minä ole kateellinen sinun onnistumisille!" Ja sitten taas voi ajatella, että ehkä minä olen niin herkkä, minä ylireagoin ja kehittelen teorioita omassa päässäni. Se vaan on hyvä ihan tiedostaen tarkistaa, että tuleeko näitä tällaisia tunteita muiden ihmisten kanssa vai onko kommunikointi ihan sujuvaa ja mutkatonta? No, narsistihan yrittää parhaansa, että nämä yhteydet ulkomaailmaan olisivat mahdollisimman minimaaliset. Ehkäpä juuri siksi että tätä vertailua ei pääse tapahtumaan eikä huomaa oman suhteensa järjettömyyttä.

Räjähdyksiä ja erittäin pahoja ylilyöntejäkin voi tapahtua (tavaroiden rikkomiset, huutamiset, nimittelyt jne.) mutta kun niitä pyydetään sitten anteeksi, niin kaikki pitäisi olla hyvin...("En tarkoittanut oikeasti sitä mitä sanoin, sinä provosoit ja minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, minut ajettiin nurkkaan...") Anteeksipyyntö vaan ei tapahdu vilpittömästi, koko sydämestä ja oikeasti pahoillaan, vaan niin kuuluu tehdä siinä tilanteessa ja jos ei tietyn ajan kuluessa anna anteeksi, alkaa uusi raivo. Ja kun sitten sen "uuden aallon" pelossa myöntyy antamaan anteeksi, muuttuu ilmapiiri kuin sormia napsauttamalla. Hän on mielin kielin ja elämä on ihanaa kun nyt tämä riitakin on sovittu. Silloin itse ihmettelee, että tapahtuiko äsken jotain, oliko se hirveä riita oikeasti vai kuvittelinko vain. Eikä sitä enää saa nostaa esiin ja ottaa puheeksi kun "Sehän käsiteltiin jo! Sehän sovittiin, miksi sinä vanhoja kaivelet?!"

[Alexanderi]

Nasu, voin hyvin samaistua tilanteeseesi ja ihmettelen jos olet vielä suhteessa naikkosen kanssa. Voin sanoa omasta kokemuksestani että ota jalat alle. Itse olin tuossa vuosi sitten suhteessa itseäni vanhemman naisen kanssa, onneksi en kauaa. Muutamat kuukaudet yhdessäoloa tekivät jo tehtävänsä ja olin lyöty nuori mies suhteemme jälkeen. Narsisti osaa salakavalasti käyttää herrasmiesmäisen ja kiltin ihmisen tarjoamaa avunantoa hyväkseen. En minäkään niin hauskalle ja vetävälle daamille osannu sanoa ei. Elämä tuolta ajalta oli kuin olisi elänyt sumussa ja odottanut että se toinen tulee ja vetää mua narusta kuin sätkynukkea. Mitään omia mielipiteitä tai omaa ajattelua ei enää ollut.

Bongasin tekstistäsi pari yhtymäkohtaa. Tuo mustasukkaisuudella pelaaminen: tämä naiseni kysyi minua muuttoavukseen, sanoin että minulla saattaa olla samana päivänä yhdet pikkujoulut. Hän totesi "no kaipa pitää kysellä yhtä entistä tinder-matchia". Lopputuloksena peruutin pikkujoulut ja menin muuttoavuksi. Hän halusi saattaa minulle usein olon että jos emme nähneet jonain viikonloppuna, niin hän saattoi lähteä jonkun exänsä kanssa bilettää ja olivat nukkuneet yön vierekkäin samassa sängyssä. Mustasukkaisuus oli pahinta henkistä väkivaltaa ja kiristämistä. Hän antoi ymmärtää että miehiä kyllä löytyy ja tuli olo että joudun kokoajan kilpailemaan muiden kanssa. Onneksi pääsin hänestä eroon, koin että tähän naiseen en pysty luottamaan. Mielenkiintoista on että hänen lähes kaikki miessuhteensa olivat olleet häntä nuorempia.

Toinen yhtymäkohta on tuo että toisella ei saa olla kivaa. Kerran kun hänellä oli työpäivä ja minulla ei, sanoin eräässä viestittelyssämme että vetäsen päiväunet ja lähden sitten hoitamaan jotakin asiaa. Hän suuttui ja sanoi että kuinka kehtaan puhua päiväunista koska HÄNELLÄ oli työpäivä. Kysymys oli pelkästä kuulumisten vaihdosta.

Nyt tämä exäni tuntuu olevan hyvin yksinäinen. Postailee vaan faceen ja instagramiin kuvia ja videoita yhdestä urheiluharrastuksestaan ja kehuu itseään mahtavana ruuanlaittajana. Noloa sanon minä. Sanon Nasu että lähde pois, oma elämä vapautuu ja henkinen tila ajan kanssa

[Nasu]

Suhteesta pääsisin eroon, mutta henkilö jäisi elämääni väkisinkin. Pelottaa ajatella, mitä siitä seuraisi. Kaikki uudet hierottaisi vasten kasvoja ja henkistä väkivaltaa tulisi joka tuutista. Lyhyiden erojen aikana sain kyllä esimakua, mitä sekin tulisi olemaan. Tuli aika aluksi kerrottua jotain henkilökohtaisia asioita taikka heikkoja kohtia, niin niitä käyttää epäsuorasti vihjaillen aseena mielellään nytkin. Vaikka muuten mulla on melko kova kuori.

Kai tässä jotenkin uskoo, että kaikki menisi kuitenkin parhain päin ja että olisin vaan turhan herkkä.

[sätkynukke100]

Tässä kans muutaman vuoden ajatellu, että kyllä se siitä... Vaan ei se siitä. Ristiriitoja puheissa ja teoissa.. Puheet vaihtelee myös erilaiseksi kun aikaa menee tai jo viiden minuutin kuluttua.. tekee toista mitä sanoo.. periaatteet ja arvot muuttuvat tilanteiden mukaan, mikä Häntä itseään hyödyttää eniten. Suoranaista valehteluakin, sellaista mitä tietää...että toinen haluaa kuulla. Pelaamista asioilla ja ihmisillä.. eri osa- alueet on tarkasti rajattuja, eikä niistä tiedä oikein mitään... elää vain "itselleen".. niin on kertonutkin.

Halveksivia katseita kun kääntää päänsä ja luulee ettei huomaa.. voi tulla aivan vain siitä, että olen olemassa. Silti haluaa olla tekemisissä kanssani.. Puhua ei saisi, tai sitten puheenaiheet ovat vääriä (olen luonnostaan puhelias ja iloinen, kumpikin on heikkouksia Hänen mielestään, se on tullut huomattua).. on aikoinaan sanonut, mutta nyt vain näkee ilmeistä.. ettei sitä kiinnosta toisten asiat eikä elämä syvällisemmin ollenkaan (toki niistä myös välillä huomautteleekin!). Nalkuttamista, kun keitän kahvia.. ettei vain tulisi liian vahvaa!! Pienissäkin asioissa arvostelee toisen tekemisiä, välillä yrittää esittää hyvää ettei hyödyke lähtisi elämästä pois. Ristiriitaa ristiriitaa... Tämä ei todellakaan puhu mitään tunnepuolen asioita (negatiivisia tuntemuksia sillä kyllä on ja iloa hänelle tuo tavarat, jollainen yksi Hänelle olen... esine, tavara)

Sitä kanssa miettinyt, että jos ja kun pääsee selvemmille vesille tästä "suhteesta" (en asu yhdessä)... mitenköhän alkaa käyttäytyä tietojen kanssa, mitä minusta tietää.. mustamaalata yrittää varmaankin, jos valta Heidänlaisiltaan lähtee..

Ja joo.. ajattelee, syyllistää itseään.. onko turhan herkkä.. jos flirttaillaan oikein härskisti naaman edessä muille jne.. Kyllähän sellaset pitäis pystyä ohittamaan aivan huumorilla, eikä sillai.. että niistä jää pysyvät traumat sisälle.. niin rajatonta käytöstä on tilanteissa, nöyryyttämistä... Mä oon varmaan turhan herkkä, kun olo tuntuu nöyryytetyltä ja petetyltä.. arvottomalta.. Tuollaisilla tilanteilla ne saa ihmisen suojamekanismit läpäistyä ja vaikutettua sitten psyykeen ja ottamaan valtaa vielä enemmän. Valtava riippuvuus tulee siitä.. hyvän ja pahan vaihtelusta. Sellainen on pääkoppa.