Mä oon niin loppu

[JennL]

Tein eilen jotain todella pelottavaa, laitoin asuntohakemuksen kunnalle. Otin yhteyttä asuntosihteeriin, joka kertoi asioista, oli aivan ihana ihminen. Ymmärtävä ja tsemppaava.

Mutta, mitä tapahtui tuon jälkeen? Mä murenin kuin kivikasa! Itkin koko päivän ikävää miestäni kohtaan, itkin jopa yöllä. Itkin jo valmiiksi. Voin hyvin kuvitella mitä paskaa erosta tulee, vaikka exä käyttäyttisikin nätisti. Kun en saakkaan hänen huomioonsa, menetän sen puolen perheen (omani ei pidä yhteyttä poislukien äiti). Kyllä siitä tulee raskas paikka!

Pienet askeleet. Tee itsellesi vaikka lista mitä on tehtävä ja missä vaiheessa. Se auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tullut tehtyä itsekin sellanen kun se tosiaan auttaa ymmärtämään ja laittamaan palikoita vähän suorempaan.

TOttakai murenit. Suunta eroa kohti ja uutta elämää. Rankkoja päätöksiä. Mulle sanottiin sillon suoraan, että "sinulla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kun erota, lähteä. Pelastaa poikasi ja itsesi". Ja kun menit puhumaan, että miten voin pelastaa avioliittoni. Tiedän ton tunteen... Epätoivon ja epäuskoisuuden tunteen. Joka on niin raskas, että sitä voi kuvata sanoin.
Kun kaikki hajoaa. Mutta ei ole vaihtoehtoja.

Yks elämä. Sitä kohti. Ja pystyt siihen.

Sama mulle on sanottu terapiassa, uudestaan ja uudestaan. Mutta aina kun tulee vähän parempi kausi parisuhteessa, uskon että kyllä tämä tästä, että miten ihanaa tämä onkaan! Hullua!

[PerheellinenM]

Tein eilen jotain todella pelottavaa, laitoin asuntohakemuksen kunnalle. Otin yhteyttä asuntosihteeriin, joka kertoi asioista, oli aivan ihana ihminen. Ymmärtävä ja tsemppaava.

Mutta, mitä tapahtui tuon jälkeen? Mä murenin kuin kivikasa! Itkin koko päivän ikävää miestäni kohtaan, itkin jopa yöllä. Itkin jo valmiiksi. Voin hyvin kuvitella mitä paskaa erosta tulee, vaikka exä käyttäyttisikin nätisti. Kun en saakkaan hänen huomioonsa, menetän sen puolen perheen (omani ei pidä yhteyttä poislukien äiti). Kyllä siitä tulee raskas paikka!

Pienet askeleet. Tee itsellesi vaikka lista mitä on tehtävä ja missä vaiheessa. Se auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tullut tehtyä itsekin sellanen kun se tosiaan auttaa ymmärtämään ja laittamaan palikoita vähän suorempaan.

TOttakai murenit. Suunta eroa kohti ja uutta elämää. Rankkoja päätöksiä. Mulle sanottiin sillon suoraan, että "sinulla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kun erota, lähteä. Pelastaa poikasi ja itsesi". Ja kun menit puhumaan, että miten voin pelastaa avioliittoni. Tiedän ton tunteen... Epätoivon ja epäuskoisuuden tunteen. Joka on niin raskas, että sitä voi kuvata sanoin.
Kun kaikki hajoaa. Mutta ei ole vaihtoehtoja.

Yks elämä. Sitä kohti. Ja pystyt siihen.

Sama mulle on sanottu terapiassa, uudestaan ja uudestaan. Mutta aina kun tulee vähän parempi kausi parisuhteessa, uskon että kyllä tämä tästä, että miten ihanaa tämä onkaan! Hullua!

Siihenhän narsistin ja persoonallisuushäiriöinen just vetoo. Kun tulee niitä parempia kausia. Hän voi haukkua sut maan rakoon, mutta viikon päästä oot maailman ihanin ihminen. 5 minuuttia aiemmin olet saanut haukut siitä, ettet osaa paistaa pihviä oikein. Ruokapöydässä hymyillään ja sanotaan, että on tämä niin hyvää. Hetkeä aikaisemmin sinulle on huudettu ruokapöydässä miten asian laidat ovat, 5 minuuttia myöhemmin sinun pitäisi heittää huumorilla typeriä läppiä tämän saman ihmisen kanssa.

Tällänen käsittämätön outo epämääränenn käytös, se sekottaa täysin. Siks, pitää vaan tietää. Luottaa omaan vaistoonsa ja uskoa ammatti-ihmisiä. Tollanen ihminen ole ikinä sun kanssa samalla viivalla. Ei tällänen ihminen muutu ikinä, kun hän vaan ensiksi on niin tyhmä, että näyttää todellisen luonteensa. Eli saa sinut hänen kuplansa sisään niin sanotusti, uskaltaa sen jälkeen askel askeleelta olla röyhkeämpi, ikään kuin mitata sun sietokyvyn ja hän saa siitä nautintoa kun näkee, että pääsi sun ihon alle. Nää vaan pahenee ja pahenee, samalla hän kuitenkin muistaa vähän lepytellä ja olla ihana kerran pari viikossa. Vaikka hän lupaa, tuo kukkia, vie leffaan syömään ties mitä. Se ei tule muuttumaan. Ei ikinä. Tällänen ihminen ei muutu koskaan. Vaikka haluat siihen uskoa.

[JennL]

Pienet askeleet. Tee itsellesi vaikka lista mitä on tehtävä ja missä vaiheessa. Se auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tullut tehtyä itsekin sellanen kun se tosiaan auttaa ymmärtämään ja laittamaan palikoita vähän suorempaan.

TOttakai murenit. Suunta eroa kohti ja uutta elämää. Rankkoja päätöksiä. Mulle sanottiin sillon suoraan, että "sinulla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kun erota, lähteä. Pelastaa poikasi ja itsesi". Ja kun menit puhumaan, että miten voin pelastaa avioliittoni. Tiedän ton tunteen... Epätoivon ja epäuskoisuuden tunteen. Joka on niin raskas, että sitä voi kuvata sanoin.
Kun kaikki hajoaa. Mutta ei ole vaihtoehtoja.

Yks elämä. Sitä kohti. Ja pystyt siihen.

Sama mulle on sanottu terapiassa, uudestaan ja uudestaan. Mutta aina kun tulee vähän parempi kausi parisuhteessa, uskon että kyllä tämä tästä, että miten ihanaa tämä onkaan! Hullua!

Siihenhän narsistin ja persoonallisuushäiriöinen just vetoo. Kun tulee niitä parempia kausia. Hän voi haukkua sut maan rakoon, mutta viikon päästä oot maailman ihanin ihminen. 5 minuuttia aiemmin olet saanut haukut siitä, ettet osaa paistaa pihviä oikein. Ruokapöydässä hymyillään ja sanotaan, että on tämä niin hyvää. Hetkeä aikaisemmin sinulle on huudettu ruokapöydässä miten asian laidat ovat, 5 minuuttia myöhemmin sinun pitäisi heittää huumorilla typeriä läppiä tämän saman ihmisen kanssa.

Tällänen käsittämätön outo epämääränenn käytös, se sekottaa täysin. Siks, pitää vaan tietää. Luottaa omaan vaistoonsa ja uskoa ammatti-ihmisiä. Tollanen ihminen ole ikinä sun kanssa samalla viivalla. Ei tällänen ihminen muutu ikinä, kun hän vaan ensiksi on niin tyhmä, että näyttää todellisen luonteensa. Eli saa sinut hänen kuplansa sisään niin sanotusti, uskaltaa sen jälkeen askel askeleelta olla röyhkeämpi, ikään kuin mitata sun sietokyvyn ja hän saa siitä nautintoa kun näkee, että pääsi sun ihon alle. Nää vaan pahenee ja pahenee, samalla hän kuitenkin muistaa vähän lepytellä ja olla ihana kerran pari viikossa. Vaikka hän lupaa, tuo kukkia, vie leffaan syömään ties mitä. Se ei tule muuttumaan. Ei ikinä. Tällänen ihminen ei muutu koskaan. Vaikka haluat siihen uskoa.

Mä uskon kyllä ettei tuo ihminen muutu mihinkään, en epäile hetkeäkään! Mutta on se niin helvetin vaikeata..

[PerheellinenM]

Sama mulle on sanottu terapiassa, uudestaan ja uudestaan. Mutta aina kun tulee vähän parempi kausi parisuhteessa, uskon että kyllä tämä tästä, että miten ihanaa tämä onkaan! Hullua!

Siihenhän narsistin ja persoonallisuushäiriöinen just vetoo. Kun tulee niitä parempia kausia. Hän voi haukkua sut maan rakoon, mutta viikon päästä oot maailman ihanin ihminen. 5 minuuttia aiemmin olet saanut haukut siitä, ettet osaa paistaa pihviä oikein. Ruokapöydässä hymyillään ja sanotaan, että on tämä niin hyvää. Hetkeä aikaisemmin sinulle on huudettu ruokapöydässä miten asian laidat ovat, 5 minuuttia myöhemmin sinun pitäisi heittää huumorilla typeriä läppiä tämän saman ihmisen kanssa.

Tällänen käsittämätön outo epämääränenn käytös, se sekottaa täysin. Siks, pitää vaan tietää. Luottaa omaan vaistoonsa ja uskoa ammatti-ihmisiä. Tollanen ihminen ole ikinä sun kanssa samalla viivalla. Ei tällänen ihminen muutu ikinä, kun hän vaan ensiksi on niin tyhmä, että näyttää todellisen luonteensa. Eli saa sinut hänen kuplansa sisään niin sanotusti, uskaltaa sen jälkeen askel askeleelta olla röyhkeämpi, ikään kuin mitata sun sietokyvyn ja hän saa siitä nautintoa kun näkee, että pääsi sun ihon alle. Nää vaan pahenee ja pahenee, samalla hän kuitenkin muistaa vähän lepytellä ja olla ihana kerran pari viikossa. Vaikka hän lupaa, tuo kukkia, vie leffaan syömään ties mitä. Se ei tule muuttumaan. Ei ikinä. Tällänen ihminen ei muutu koskaan. Vaikka haluat siihen uskoa.

Mä uskon kyllä ettei tuo ihminen muutu mihinkään, en epäile hetkeäkään! Mutta on se niin helvetin vaikeata..

Tiedän. Muistan aina sen fiiliksen kun lähdin diakoni työntekijän toimistolta aika tarkalleen 2 vuotta sitten ulos. Mulle oli sanottu aikalailla suoraan, että sulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin erota. Muistan sen tunnetilan, miten epätoivoinen ja miten mahdottomuudelta se tuntui. Mitä muut ajattelevat? Minäkö eroan? Enhän minä voi? Lapsikin on. Enhän minä voi erota kun kaikki yhteinen loppuu ja talous ja kaikki. Ja ennen kaikkea kaikki tuntui niin ylitsepääsemättömän vaikealta.

Mutta ymmärtääkseni sullakaan ei ole oikeen vaihtoehtoja. Jos haluat pelastaa elämäsi ja lapsesi. Esimerkillä lapsille petaat tulevaisuutta pitkälle. Puolustitko itseäsi miehesi käytöstä sua kohtaan ja näytitkö, että sun yli ei kävellä. Enää. Nää esimerkit voi olla erittäin olennaisia myöhemmin kun lapsesi kasvavat ja oppivat ymmärtämään maailmaa paremmin, ihmisiä ja niiden käytöstä. Tämänkin ymmärtäminen otti mulla aikansa, kunnes tiesin, että se on vaan tehtävä. Ei mulla ole mitään vaihtoehtoa enää, kuin lähteä. Kävi mitä kävi. Ainakin näytän pojalle sen, että kiusaamista, mollaamista ja haukkumista, henkistä väkivaltaa ei tarvitse sietää. Ei tarvitse sietää ihmistä, jota ei siedä. Jonka kanssa ei tule toimeen. Ja kun olisin tiennyt pojan reaktion, olisin lähtenyt aikaisemmin.

Pahin mitä sinulle voi käydä on se, että hajoat henkisesti aivan palasiksi. Kykysi toimia menee. Et jaksa mitään. Silloin on suuri riski siihen, että miehesi haluaa yksinhuoltajuuden vedoten henkiseen mielentilaasi, ettet pysty huolehtimaan lapsistasi. Sitähän miehesi varmasti tulee tekemään, jos niin kävisi, että sinä romahdat. Kaikista olennaisinta on nyt se, että huolehdit henkisesti itseästi, puhut ja puhut lisää. Oikeille ihmisille. Ystäville. Et missään nimessä saa hajota, lapsiesi takia. KOska sitten heillä ole kuin isänsä ja se jos joku tulee sattumaan sinuun niin paljon, että on vaikea ees pukea sanoiksi sitä.

Minulle tämä ylempi esimerkki sanottiin päin naamaa. Mitä käy jos sinä hajoat. Exä ottaa pojan yksinhuoltajuudella, menetät kaiken periaatteessa. Kylmää, mutta totta varmasti.

Ja edelleen tiedän, Kyllä pystyt lähtemään..... Vaikeaa se on. Lapsiesi ja itsesi takia. Ymmärsin, että 7 vuotta. Pystyt kyllä vielä saamaan itsesi takaisin. Ei ole peli menetetty.!

[JennL]

Elämää meillä.. mä alan olla ihan rikki. Teettekö te muut kaiken kotona? Meillä minä oon se joka tekee ruuat, hoitaa kaupassakäynnit, tiskit, pyykit, siivoomisen, lasten läksyt ja ihan kaiken mikä öiittyy lapsiin, maksaa laskut jne... mies lämmittää takat. Kuulemma ollaan tasoissa. Mitä ihmettä?

Koulussa pitää kiirettä ja vaikka toki ihanaa saada muuta ajattelemista, oma jaksaminen jälleen ihan lopussa.

[JennL]

Nyt mulle riitti tää mun elämällä pelleily!
Ollut tosiaan muutaman viikon rauhallisempaa, jola osittain varmasti pahhensi mun masennusta, kun pelko sai astua taka-alalle hetkeksi, romahdin oikein kunnolla. Jouduin hakeutumaan lääkärin luokse, että pärjäisin arjessa.
Eilen illalla kaikki paska alkoi taas, tein iltapalaa ja aivan tyhjästä sain raivokohtauksen päälleni. Tänä aamuna mies haukkui alakouluikäisen poikani minulle, jälleen kerran ja rattiraivosi kauppareissulla.
Nyt mulle tuli mitta täyteen. Ei tämä paska ihan oikeasti muutu koskaan! Olin enemmän oma itseni pari viikkoa ja sain eilen kuulla, että olen ollut täynnä itseäni ja luullut itsestäni liikoja. Niinpä niin!

[JennL]

Siihenhän narsistin ja persoonallisuushäiriöinen just vetoo. Kun tulee niitä parempia kausia. Hän voi haukkua sut maan rakoon, mutta viikon päästä oot maailman ihanin ihminen. 5 minuuttia aiemmin olet saanut haukut siitä, ettet osaa paistaa pihviä oikein. Ruokapöydässä hymyillään ja sanotaan, että on tämä niin hyvää. Hetkeä aikaisemmin sinulle on huudettu ruokapöydässä miten asian laidat ovat, 5 minuuttia myöhemmin sinun pitäisi heittää huumorilla typeriä läppiä tämän saman ihmisen kanssa.

Tällänen käsittämätön outo epämääränenn käytös, se sekottaa täysin. Siks, pitää vaan tietää. Luottaa omaan vaistoonsa ja uskoa ammatti-ihmisiä. Tollanen ihminen ole ikinä sun kanssa samalla viivalla. Ei tällänen ihminen muutu ikinä, kun hän vaan ensiksi on niin tyhmä, että näyttää todellisen luonteensa. Eli saa sinut hänen kuplansa sisään niin sanotusti, uskaltaa sen jälkeen askel askeleelta olla röyhkeämpi, ikään kuin mitata sun sietokyvyn ja hän saa siitä nautintoa kun näkee, että pääsi sun ihon alle. Nää vaan pahenee ja pahenee, samalla hän kuitenkin muistaa vähän lepytellä ja olla ihana kerran pari viikossa. Vaikka hän lupaa, tuo kukkia, vie leffaan syömään ties mitä. Se ei tule muuttumaan. Ei ikinä. Tällänen ihminen ei muutu koskaan. Vaikka haluat siihen uskoa.

Mä uskon kyllä ettei tuo ihminen muutu mihinkään, en epäile hetkeäkään! Mutta on se niin helvetin vaikeata..

Tiedän. Muistan aina sen fiiliksen kun lähdin diakoni työntekijän toimistolta aika tarkalleen 2 vuotta sitten ulos. Mulle oli sanottu aikalailla suoraan, että sulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin erota. Muistan sen tunnetilan, miten epätoivoinen ja miten mahdottomuudelta se tuntui. Mitä muut ajattelevat? Minäkö eroan? Enhän minä voi? Lapsikin on. Enhän minä voi erota kun kaikki yhteinen loppuu ja talous ja kaikki. Ja ennen kaikkea kaikki tuntui niin ylitsepääsemättömän vaikealta.

Mutta ymmärtääkseni sullakaan ei ole oikeen vaihtoehtoja. Jos haluat pelastaa elämäsi ja lapsesi. Esimerkillä lapsille petaat tulevaisuutta pitkälle. Puolustitko itseäsi miehesi käytöstä sua kohtaan ja näytitkö, että sun yli ei kävellä. Enää. Nää esimerkit voi olla erittäin olennaisia myöhemmin kun lapsesi kasvavat ja oppivat ymmärtämään maailmaa paremmin, ihmisiä ja niiden käytöstä. Tämänkin ymmärtäminen otti mulla aikansa, kunnes tiesin, että se on vaan tehtävä. Ei mulla ole mitään vaihtoehtoa enää, kuin lähteä. Kävi mitä kävi. Ainakin näytän pojalle sen, että kiusaamista, mollaamista ja haukkumista, henkistä väkivaltaa ei tarvitse sietää. Ei tarvitse sietää ihmistä, jota ei siedä. Jonka kanssa ei tule toimeen. Ja kun olisin tiennyt pojan reaktion, olisin lähtenyt aikaisemmin.

Pahin mitä sinulle voi käydä on se, että hajoat henkisesti aivan palasiksi. Kykysi toimia menee. Et jaksa mitään. Silloin on suuri riski siihen, että miehesi haluaa yksinhuoltajuuden vedoten henkiseen mielentilaasi, ettet pysty huolehtimaan lapsistasi. Sitähän miehesi varmasti tulee tekemään, jos niin kävisi, että sinä romahdat. Kaikista olennaisinta on nyt se, että huolehdit henkisesti itseästi, puhut ja puhut lisää. Oikeille ihmisille. Ystäville. Et missään nimessä saa hajota, lapsiesi takia. KOska sitten heillä ole kuin isänsä ja se jos joku tulee sattumaan sinuun niin paljon, että on vaikea ees pukea sanoiksi sitä.

Minulle tämä ylempi esimerkki sanottiin päin naamaa. Mitä käy jos sinä hajoat. Exä ottaa pojan yksinhuoltajuudella, menetät kaiken periaatteessa. Kylmää, mutta totta varmasti.

Ja edelleen tiedän, Kyllä pystyt lähtemään..... Vaikeaa se on. Lapsiesi ja itsesi takia. Ymmärsin, että 7 vuotta. Pystyt kyllä vielä saamaan itsesi takaisin. Ei ole peli menetetty.!

Tätä mä juuri pelkään, että mies käyttää hyväkseen sitä, että on ajanut mut romahtamaan. Onneksi siitä on ammattilaisilla mustaa valkoisella mistä se heidän mielestään johtuu. Enkä usko, että mies haluaisi lastaan täysin luokseen, on liian mukavuuden haluinen siihen. Toivon ainakin näin!

[PerheellinenM]

No joo, kyllä nää ihmiset niin sairaita on, että kannattaa varautua ihan pahimpiin asioihin. Jos sulla on todisteeet esittää lääkäristä miehesi käytöksen aiheuttaneen asioita sulle, niin hyvä. Mutta se on todella raaka sota varmasti sitten tuo, JOS se siihen menee.
Ja käräjäoikeushan sen sitten päättää. Haluaako miehesi esim. viedä lapset sinne asti, pistää ne siihen väliin, sekin kertoo jo ihmisestä paljon. Lapsen etu ei ainakaan siinä toteudu.

Voimia sulle paljon. Mutta sanon vielä sen, ettei sulla taida olla vaihtoehtoja kuin lähteä, tapahtu mitä tapahtu. Mutta sulla on elämä, yksi sellanen. Kyllä asiat järjestyy, vaikka se tuntuu mahdottomalta ajatukselta. TIedän tasan sen tunteen. Mutta uskon, ettei sulla ole vaihtoehtoja oikeen..... Voimia.

[JennL]

Tänään mua uhattiin hakkaamisella, kuulemma silloin tajuaisin tehdä lähtöpäätöksen. Päivällä uhattiin lyödä läppäri rikki vasaralla ja koira sai kyytiä kun söi isännän työhanskaa.
Laitoin kuntaan viestiä, että mikä tahansa tietyn kokoinen kämppä käy.. aiemmin toivoin tiettyä aluetta. Pakko päästä pois!

[JennL]

Kaikki on päin helvettiä. Tsemppasin joulun ja uuden vuoden yli lasten vuoksi. Sen jälkeen alkoikin taas hyvä kausi, jolloin mulle luvattiin kuu ja tähdet taivaalta ja kaikki oli niin seesteistä.

Tuli helmikuu ja mies jäi kiinni valehtelusta oikein kunnolla. Sen jälkeen käyttäytyi hetken kuin normaali ihminen muutaman viikon. Sen jälkeen taas huononi.

Nyt mä oon taas samassa tilanteessa kuin aiemmin. Ihan rikki. Mikään ei tunnu miltään.