Parisuhde narsistin uhrin kanssa.

[Gilda]

Hei, Rakastunut. Millaisia asioita, käyttäytymiskaavoja, haluaisit itsessäsi muuttaa tai kehittää?

[Rakastunut]

Hei, Rakastunut. Millaisia asioita, käyttäytymiskaavoja, haluaisit itsessäsi muuttaa tai kehittää?

Hmm. Ymmärsit varmaan väärin keskustelin terapeutin kanssa puolisostani.

Kiteytettynä.

Terapeutti näki puolisossani liiallista kiltteyttä, miellyttämisen halua ja normaalia kovempia tunnereaktioita epämiellyttäviin asioihin. Myös oman arvon tunto oli hakusessa. Tämä oireilee juuri tuolla, en ansaitse sinua ajattelulla.
Nämä kaikki ovat ilmeisesti todella yleisiä oireita pitkään jatkuneen henkisen väkivallan jälkeen.

[seepia]

Kylläpä kuulostaa tutulta.
Kaikki lähtee siitä että daamisi herää. Huomaa oman toimintansa olevan epätervettä. Kunnes tämä tapahtuu, odotettavissa on ongelmia. Parisuhteessanne tai yksilötasolla. Terapia auttaa jos sille antaa mahdollisuuden.
Pään pensaaseen painaminen on helppo ratkaisu. Mutta ongelmat säilyvät ikuisesti. Tarvitaan vaan kimmoke ja mielikuvitus kaivaa historian esiin sotkien sen nykyisyyteen.
Omakohtainen kokemus vuosien takaa puolisoni vaiheilu kesti vuosikausia. Kaikki oli hyvin kunnes ei ollutkaan. Laukaisijana toimi mikä vaan joka muistutti edellisestä suhteesta narsistin kanssa. Positiivista on että tästä voi selvitä mutta helppo tie se ei ole. Jaksamista teille.

[Gilda]

Kiinnostavaa pohdintaa, Rakastunut. Joskus terapeutit käyttävät jo aivan asiakassuhteen alkumetreillä Ihme-kysymystä. Olet varmaan tästä lukenut tai kuullut. Ihme-kysymys voi valaista solmuuntunutta tilannetta joskus yllättävän paljon.
Jos, siis, Ihme-kysymyksen avulla nyt ajateltaisiin, että ihmeitä todellakin tapahtuu ja, että toiveet voivat kaikista esteistä huolimatta käydä toteen, niin:
- Jos tapahtuisi ihme, millä tavalla toivoisit puolisoasi koskevan asian ratkeavan? Mitkä seikat olisivat erilailla kuin nyt? Mistä konkreettisista tai/ja tunneasioista tietäisit, että ongelma on ratkennut?

[Rakastunut]

Kiinnostavaa pohdintaa, Rakastunut. Joskus terapeutit käyttävät jo aivan asiakassuhteen alkumetreillä Ihme-kysymystä. Olet varmaan tästä lukenut tai kuullut. Ihme-kysymys voi valaista solmuuntunutta tilannetta joskus yllättävän paljon.
Jos, siis, Ihme-kysymyksen avulla nyt ajateltaisiin, että ihmeitä todellakin tapahtuu ja, että toiveet voivat kaikista esteistä huolimatta käydä toteen, niin:
- Jos tapahtuisi ihme, millä tavalla toivoisit puolisoasi koskevan asian ratkeavan? Mitkä seikat olisivat erilailla kuin nyt? Mistä konkreettisista tai/ja tunneasioista tietäisit, että ongelma on ratkennut?

En kyllä muista törmänneeni Ihme kysymykseen.
Mitäkö toivoisin? Että hän menee terapiaan tai avautuu jollekin vaikka mulle.
Y

Mitkä asiat olisivat erilailla?

Hän saisi varmuuden siihen että häntä on kohdeltu väärin. Hän pääsisi eroon syyllisyydestä ja saisi vastaukset kysymyksiin mitä miettii edelleen.

Konkreettisia asioita joista tietäisin että tilanne on ratkennut?

Hän veisi suhdettamme eteenpäin. Ei tulisi enää pohdiskeluja olisiko yksin parempi. Hän hyväksyisi että ansaitsee mut eikä mussa ole mitään ihmeellistä.
Hän ymmärtäisi pelkojensa epärealistisuuden.

[Rakastunut]

Kumppanin luvalla laitan hänen tarinansa.

Eka suhde fyysistä pahoinpitelyä, vaatteiden puukolla rikkomista ym.. Vika suhde 5v henkistä väkivaltaa. Johon mahtuu omasta asunnosta poismuutto koska narsisti ei suostunut lähtemään. Anoppikin yritti maksaa hänet pois sieltä. Viimeiset pari vuotta mies makasi sohvalla viinaa juoden ja pleikkaria pelaten. Oli sairaalloisen mustasukkainen. Uhkaava jne. Raiskasi kerran
Yritti lannistaa harrastuksissa. Ei kantanut mistään vastuuta, eikä tehnyt mitään.
Sokerina pohjalla piilotteli poliisia. Oli raiskannut ja pahoinpidellyt ex puolisonsa. Ilman tuota linnatuomiota en tiedä olisiko hän päässyt ikinä tästä narsistista eroon.

Vankilassa ollessaankin uhkaili exäänsä ja minua. Vittuili viesteillä tyyliin 24/7 ja syyllisti erosta. Soitteli ja raivosi puhelimeen. Laittoi mimmin vuokraamaan asunnon hänelle ym.

Mitäs mieltä ihmiset. Onko tuossa tarpeeksi aiheuttamaan traumoja.. Vai voiko tämän vaan ohittaa ja mietiskellä et ehkä minussa oli vika.

[Dunya]

Rakastunut, tuollaiset kokemukset ja sairaat ihmiset menevät sieluun saakka. Se on karmeaa. Tuollaisten suhteiden jälkeen joutuu jatkamaan elämäänsä siten, ettei tavallaan saa kirjan kansia kiinni. Minulle oli todella vaikeaa todeta tämä sekä se, etten koskaan tule saamaan oikeutusta. Tällä minua satuttaneella ihmisellä ei tule koskaan lamppu syttymään. Hän ei tule koskaan sanomaan minulle sitä, että hän teki väärin. Aika usein nämä ihmiset syyttävät ikuisesti toista ja saattavat olla todella kostonhaluisia.

Sairaan suhteen kokeneella täytyy olla tilaa muistaa. Ja käydä näitä tilanteita ja tapahtumia kaikessa rauhassa läpi. Koin itse väkivaltaa kaikissa sen muodoissa. Minä olin hänen. Hänelle, häntä varten. Ajatukseni, tekoni, kroppani, kaikki oli valjastettu hänelle. Lopulta hän oli asuttanut itsensä sisälleni minua itseäni isommaksi. Kuin käen poika. Elämäni oli miellyttämistä ja sitä, että yritin toimia siten etten aiheuta riitaa välillemme. Ja silti niitä tuli. Teki niin tai näin, aina syy löytyi. Ja sain rangaistuksen. Siinä elämässä minulla ei ollut aikaa ns. nuolla haavojani. Kun hän oli "opettanut" minua, minun pitikin taas olla täysin valjastettu miellyttämään häntä. Tilanne saattoi mennä siten, että ensin minua läpsittiin avokämmenin kummallekin poskelle. Tämän jälkeen piti mennä korjaamaan meikit, laittaa jotain kivaa päälle, luoda romanttinen tunnelma, jatkaa iltaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja tämän jälkeen "Ole fiksu, käyttäydy. Tiedät sinä vaikutat tunnetilaani." Koskaan ei ollut aikaa olla järkyttynyt, käpertyä kokoon, itkeä. Myöhemmin kun näitä käy läpi, ne tuntuu vähän kuin unelta. Kävikö todella näin?

Tuota kokonaisuutta on todella vaikea kuvailla kenellekään. Toinen hallitsee ja hyödyntää. Ja vääntää kaiken rakkauden nimiin. Manipuloi, syyttää, ottaa lähelle, työntää pois. He ovat usein todella taitavia puhumaan. Itse yrittää kaikkensa ja kun katsoo jälkeen päin, eihän se toinen juuri muuta tehnyt kuin kuppasi ja puhui. Kaikki oli kuin painajaista. Välillä aallon harjalla ja sitten taas pohjalla. Kun kertoi jollekin enemmän, ihmetteli itsekin kaikkea ja se kuulosti omaankin korvaan kuin jostain kirjasta olisi puhunut. Joskus sitä saattoi miettiä, että ehkä kuulija pitää minua umpihulluna. Ehkä epäilee, että onko noin tapahtunut ihan oikeasti. Itse en kaikkea kertoisi puolisolleni. En haluaisi järkyttää häntä. Ja tuolla toinen tämän kamaluuden kokenut kirjoitti hyvin, että uudesta parisuhteesta ei saa tulla hoitosuhde. Sinun tehtäväsi Rakastunut, ei ole korjata häntä eikä eheyttää. Olla vain turvallisesti vierellä.

Terapia on varmasti hyvä juttu. Mutta siihen pitää lähteä siten, että on itse motivoitunut. Minulle itselleni oli tärkeää myös se, että Silloin kun puhuin asioista jollekin kehen luotin, sain heiltä ns. tervettä reaktiota. Sain vahvistusta sille, etten ollut yliherkkä.

[Rakastunut]

Rakastunut, tuollaiset kokemukset ja sairaat ihmiset menevät sieluun saakka. Se on karmeaa. Tuollaisten suhteiden jälkeen joutuu jatkamaan elämäänsä siten, ettei tavallaan saa kirjan kansia kiinni. Minulle oli todella vaikeaa todeta tämä sekä se, etten koskaan tule saamaan oikeutusta. Tällä minua satuttaneella ihmisellä ei tule koskaan lamppu syttymään. Hän ei tule koskaan sanomaan minulle sitä, että hän teki väärin. Aika usein nämä ihmiset syyttävät ikuisesti toista ja saattavat olla todella kostonhaluisia.

Sairaan suhteen kokeneella täytyy olla tilaa muistaa. Ja käydä näitä tilanteita ja tapahtumia kaikessa rauhassa läpi. Koin itse väkivaltaa kaikissa sen muodoissa. Minä olin hänen. Hänelle, häntä varten. Ajatukseni, tekoni, kroppani, kaikki oli valjastettu hänelle. Lopulta hän oli asuttanut itsensä sisälleni minua itseäni isommaksi. Kuin käen poika. Elämäni oli miellyttämistä ja sitä, että yritin toimia siten etten aiheuta riitaa välillemme. Ja silti niitä tuli. Teki niin tai näin, aina syy löytyi. Ja sain rangaistuksen. Siinä elämässä minulla ei ollut aikaa ns. nuolla haavojani. Kun hän oli "opettanut" minua, minun pitikin taas olla täysin valjastettu miellyttämään häntä. Tilanne saattoi mennä siten, että ensin minua läpsittiin avokämmenin kummallekin poskelle. Tämän jälkeen piti mennä korjaamaan meikit, laittaa jotain kivaa päälle, luoda romanttinen tunnelma, jatkaa iltaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja tämän jälkeen "Ole fiksu, käyttäydy. Tiedät sinä vaikutat tunnetilaani." Koskaan ei ollut aikaa olla järkyttynyt, käpertyä kokoon, itkeä. Myöhemmin kun näitä käy läpi, ne tuntuu vähän kuin unelta. Kävikö todella näin?

Tuota kokonaisuutta on todella vaikea kuvailla kenellekään. Toinen hallitsee ja hyödyntää. Ja vääntää kaiken rakkauden nimiin. Manipuloi, syyttää, ottaa lähelle, työntää pois. He ovat usein todella taitavia puhumaan. Itse yrittää kaikkensa ja kun katsoo jälkeen päin, eihän se toinen juuri muuta tehnyt kuin kuppasi ja puhui. Kaikki oli kuin painajaista. Välillä aallon harjalla ja sitten taas pohjalla. Kun kertoi jollekin enemmän, ihmetteli itsekin kaikkea ja se kuulosti omaankin korvaan kuin jostain kirjasta olisi puhunut. Joskus sitä saattoi miettiä, että ehkä kuulija pitää minua umpihulluna. Ehkä epäilee, että onko noin tapahtunut ihan oikeasti. Itse en kaikkea kertoisi puolisolleni. En haluaisi järkyttää häntä. Ja tuolla toinen tämän kamaluuden kokenut kirjoitti hyvin, että uudesta parisuhteesta ei saa tulla hoitosuhde. Sinun tehtäväsi Rakastunut, ei ole korjata häntä eikä eheyttää. Olla vain turvallisesti vierellä.

Terapia on varmasti hyvä juttu. Mutta siihen pitää lähteä siten, että on itse motivoitunut. Minulle itselleni oli tärkeää myös se, että Silloin kun puhuin asioista jollekin kehen luotin, sain heiltä ns. tervettä reaktiota. Sain vahvistusta sille, etten ollut yliherkkä.

No nyt tässä kirjoituksessa on älyttömän paljon yhtäläisyyksiä siihen miten itse koen puolisoni ex suhteen .

Tuo alku varsinkin ettei saa kirjan kansia suljettua.. Ja kyllä puolisoni selkeästi toivoisi anteeksipyyntöä ja kiitosta. Samalla tietää ettei noita tule ikinä kuulemaan..

Tosta keskikohdasta. Tuntuu että puolisoni ei oikein itsekkään usko itseään. Kun hän tänään luki tuon mun kirjoituksen suhteestaan. Kommentti oli luokkaa sairasta ihan kuin joku elokuvan käsikirjoitus. Sit tajuaa et täähän oli mun elämää. Ja kaiken lisäksi täyttä totta.
Ton miehen viestejä kun luki suhteen jo loputtua. Tuli välittömästi mieleen ettei tossa ole rakkautta ollut yhtään. Tää mies vaan koki omistavansa puolisoni. Vielä kauan eron jälkeenkin.

Ja Loppu.
Puolisoni on just tota samaa veivannut. Onko hän vaan liian herkkä. Kaikilla on ongelmia. Onks nää jutut nyt niin pahoja. Kai mäkin oon ollut syyllinen.
Ja joo sitä tuo terapeuttikin sanoi että pitää olla valmis myöntämään asioita. Muuten terapiasta ei ole hyötyä.
Viimeisen kk aikana on tuntunut että puolisossa on naksahtanut jotain kohdilleen. Tuntuu että hän alkaa olla valmis.
Terapiaan on otettu yhteyttä ja asioista keskusteleminen ei aiheuta ahdistusta.

Tämä meidän suhde on kyllä ollut aikamoinen hoito suhde. Mulla itsellä on auennut aikamoisia tunnelukkoja viimeisen 6kk aikana. Koko mun persoona on muuttunut aikalailla. Ilman terapiaa. Mä tajusin että menetän tuon naisen jos kannan sitä suojakuorta minkä olin rakentanut omien traumojen päälle. Ne vaan laukeili itsekseen pois .
Rakkaudella on aikamoinen voima parantaa.

[Dunya]

Rakastunut - noin juuri se on. Oma koettu suhde kuulostaa kuin jostain leffasta repäistyltä. Tätä sanoin monta kertaa ystävälleni. Tulin itse lopulta siihen tulokseen, että tämän tekijän suusta tuleva "Anteeksi"-sana ei auttaisi mitään. Se ei merkkaisi mitään. Hän on vastuussa tekemisistään eikä niillä ollut mitään oikeutusta. Hänen olisi pitänyt havahtua jo aikoja sitten siihen, että hän tarvitsee apua koska ei kykene hallitsemaan käytöstään. Kun keskittyy katsomaan tätä, näkee ettei näin tule koskaan käymään ja ainoa oikea teko oli pelastautua itse. Minä tiedän hänen ajattelevan edelleen, että olen hänen. Hän saattaa ottaa vaikka viiden vuoden päästä yhteyttä. Kaikki kokijat joutuvat enemmän tai vähemmän valmistautumaan tähän. Itselläni on se hyvä tilanne, ettei tämä ihminen ole enää Suomessa ja tuskin koskaan pystyy palaamaan tänne. Eikä hänellä ole täällä ystäviä jotka kostaisivat hänen puolestaan tottelemattomuuteni. Eikä hänellä ole rahaakaan, millä maksaa jollekin tästä. Nostan hattua niille ihmisille, jotka joutuvat itsensä kokoamisen lisäksi valmistautumaan siihen, että tämä tekijä tulee vielä vastaan.

Nextoryssä oli hyvä äänikirja, nimeltään Helvetti, jota kutsuin rakkaudeksi. Välillä teki mieli ääneen sanoa tälle päähenkilölle, että "lähde nyt jo, jätä se". Nämä suhteet ovat todella omituisia. Järki sanoo yhtä ja silti toimii toisella tavalla. Joskus omasta toiveesta johtuen, joskus pelosta, joskus pakosta.

[Rakastunut]

Rakastunut - noin juuri se on. Oma koettu suhde kuulostaa kuin jostain leffasta repäistyltä. Tätä sanoin monta kertaa ystävälleni. Tulin itse lopulta siihen tulokseen, että tämän tekijän suusta tuleva "Anteeksi"-sana ei auttaisi mitään. Se ei merkkaisi mitään. Hän on vastuussa tekemisistään eikä niillä ollut mitään oikeutusta. Hänen olisi pitänyt havahtua jo aikoja sitten siihen, että hän tarvitsee apua koska ei kykene hallitsemaan käytöstään. Kun keskittyy katsomaan tätä, näkee ettei näin tule koskaan käymään ja ainoa oikea teko oli pelastautua itse. Minä tiedän hänen ajattelevan edelleen, että olen hänen. Hän saattaa ottaa vaikka viiden vuoden päästä yhteyttä. Kaikki kokijat joutuvat enemmän tai vähemmän valmistautumaan tähän. Itselläni on se hyvä tilanne, ettei tämä ihminen ole enää Suomessa ja tuskin koskaan pystyy palaamaan tänne. Eikä hänellä ole täällä ystäviä jotka kostaisivat hänen puolestaan tottelemattomuuteni. Eikä hänellä ole rahaakaan, millä maksaa jollekin tästä. Nostan hattua niille ihmisille, jotka joutuvat itsensä kokoamisen lisäksi valmistautumaan siihen, että tämä tekijä tulee vielä vastaan.

Nextoryssä oli hyvä äänikirja, nimeltään Helvetti, jota kutsuin rakkaudeksi. Välillä teki mieli ääneen sanoa tälle päähenkilölle, että "lähde nyt jo, jätä se". Nämä suhteet ovat todella omituisia. Järki sanoo yhtä ja silti toimii toisella tavalla. Joskus omasta toiveesta johtuen, joskus pelosta, joskus pakosta.

No tämä alku taas. Mä oon kysynyt puolisolta et auttaisiko se anteeksi mitään? Narsistin kyseessä ollessa. Syy anteeksipyyntöön olisi se että hän haluaa sinulta jotain.
Narsisti ei tunne katumusta.
Meillä puoliso on vielä siinä vaiheessa että odottelee anteeksipyyntöä. Psykka sanoi tähänkin että täysin normaalia se kertoisi että kokemasi asiat ovat totta.


Meillä narsisti pyörii matkassa mukana. Muttei enää juurikaan aiheuta ongelmia. Lähinnä alkanut huvittaa. Patologista valehtelua, kontrollointi yrityksiä ym.
Miettinyt monesti jos en tietäisi taustoja. Tää tyyppi vaikuttaisi super mukavalta. En yhtään ihmettele et narsistit saavat uhrinsa pyöritettyä pikkurillinsä ympärille.
Taustalla on kuitenkin sit tosi yksinäinen, arka ja epävarma tyyppi joka elää aivan omassa mielikuvitus maailmassaan.