KESKUSTELUFOORUMI

Tilanteeni on aika samanlainen kuin sinulla aloittaja, ollaan kolmisen vuotta seurusteltu ja niistä pari vuotta olen ajatellut eroa jatkuvasti, mutta en pääse irti. Olin jo kerran todella poikki, loppuunpalaminen lähellä, ja pelkään vähän, että en huomaa kun narsisti vie minulta voimat. En ole myöskään aivan alistettu ja pidän puoleni, mutta tunteet heittelee jatkuvaa vuoristorataa. Narsistin aiheuttamia riitoja ei voi ennustaa ja tahtomattani muokkaan käytöstäni, en voi olla oma itseni. Olen ehkä tottunutkin tilanteeseen ja tavallaan menee hyvin, mutta ei tämä normaalia parisuhdetta ole. En osaa päästää irti vaikka haluaisin, toisaalta en halua kun menee paremmin. Oman elämäni ja mielenterveyteni kannalta kuitenkin pitää päästä tästä irti, mutta en tiedä miten. Voit laittaa viestiä, jos haluat.

Huono puuttua toisen parisuhteeseen enkä halua neuvoa, mutta kokemuksesta voin sanoa. Minullakin meni ihan hyvin silloin kun oltiin oltu muutama vuosi ja minä pidin silloin siitä että ex oli kipakka ja riidat rajuja, siinä oli jotain sellaista jännää ehkä jopa kiihottavaakin mitä muut tyttöystäväni eivät saaneet minulla aikaan, siksihän ex vei minulta jalat alta ,kuitenkin kun vuodet vierivät ja halusin itse jo rauhoittua ja nauttia ihan vaan normaalista kotielämästä mutta eihän se niin mennyt. Jos voisin palata ajassa taaksepäin valitsisin toisen suunnan. En kuitenkaan ole onneksi hirveän katkera, kuitenkin minulla on ihanat lapset.

Kiitos viesteistänne ja tuestanne! millah, todella samanlaiselta kuulostaa. Onkohan kuitenkin niin, että jokaisen täytyy tehdä omat virheensä...? On tämä niin omituinen ilmiö ettei voi kuin ihmetellä... Voimia!