Narsisti puolison sairastuessa
Lähetetty: 26 Maalis 2022, 18:44
Onko narsisteille jotenkin tyypillistä suuttua jos puoliso sairastuu ja joutuu itse olemaan se "vahvempi" ja ottamaan enemmän vastuuta? Minä sain kokea, että jos erehdyin olemaan heikompana kuin normaalisti esim yövuoroväsymyksen, sairastumisen, raskausajan, vatsataudin, migreenin jne vuoksi, sain siitä rangaistuksen. Onneksi olen yleensä hyväkuntoinen ja terve,mutta lopulta tilanne ajautui siihen että en uskaltanut paljastaa olevani esim migreenissä jotta hän ei kosta sitä minulle. Edes synnytyksessä en halunnut valittaa kipua, koska häntä nauratti se, ja muutoinkin hän väitti minun olevan niin kipuherkkä. Pelkäsin hänen suuttuvan ja pilaavan ihanan synytymähetken. Synnytin omasta tahdostani ilman mitään kivunlievityksiä.
Minun harvoin sairastuessa hän reagoi omituisesti.
Hän joko tuli itse sairaammaksi tai vetäytyi kuoreensa ja sai minut tuntemaan itseni jotenkin syylliseksi. Lisäksi hän saattoi kehittää riidan jostain täysin olemattomasta, ja sen varjolla sai syyn häipyä ja jättää minut yksin kuumeisena selviytymään vauva-arjesta.
Nyt eromme jälkeen hän tapaa lastaan aina vain vähemmän. Vaatii toki paperille 50-50 "omistusoikeutta" lapseen Ja nyt hän kieltäytyi omalla vuorollaan ottamasta lasta koska minulla on korona. Toki ymmärrän että hän haluaa välttyä sairastumasta itse, mutta itse en hetkeäkään epäröisi ottaa lapsia luokseni milloin vain. Ja nythän siis lapsi ei edes ole sairaana.
Tuli jotenkin taas tunne, että hän haluaa minulla olevan mahdollisimman hankalaa, etten vain saisi edes sairaana levätä. Lisäksi hän uhriutuu, koska hänhän tässä nyt joutuu minun sairastumisen vuoksi olemaan lapsestaan erossa.
Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Minun harvoin sairastuessa hän reagoi omituisesti.
Hän joko tuli itse sairaammaksi tai vetäytyi kuoreensa ja sai minut tuntemaan itseni jotenkin syylliseksi. Lisäksi hän saattoi kehittää riidan jostain täysin olemattomasta, ja sen varjolla sai syyn häipyä ja jättää minut yksin kuumeisena selviytymään vauva-arjesta.
Nyt eromme jälkeen hän tapaa lastaan aina vain vähemmän. Vaatii toki paperille 50-50 "omistusoikeutta" lapseen Ja nyt hän kieltäytyi omalla vuorollaan ottamasta lasta koska minulla on korona. Toki ymmärrän että hän haluaa välttyä sairastumasta itse, mutta itse en hetkeäkään epäröisi ottaa lapsia luokseni milloin vain. Ja nythän siis lapsi ei edes ole sairaana.
Tuli jotenkin taas tunne, että hän haluaa minulla olevan mahdollisimman hankalaa, etten vain saisi edes sairaana levätä. Lisäksi hän uhriutuu, koska hänhän tässä nyt joutuu minun sairastumisen vuoksi olemaan lapsestaan erossa.
Onko teillä vastaavia kokemuksia?