Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.
Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.
Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.
Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
En oikeen tiedä mistä aloittaa kirjoittaa kun pää lyö aivan tyhjää ja tuntuu kun maailmalta olisi mennyt tarkoitus kokonaan .. Mutta joo seurustelin miehen kanssa 1,5vuotta ja alkuu kaikki oli aivan ihanaa. Kerroin miehelle minusta kaiken ja kaiken mitä ollut ikäviä juttuja ennen häntä. Hän tuntui ymmärtävän minua ja tunsin että olin tavannut elämäni miehen. Kuitenkin miehestä alkoi paljastua valehteluita lukuisia kertoja,vehtailuja toisten naisten kanssa(harrasti siis kirjoittelua toisille vieraille naisille).. Viimeinen vuosi perustu oikeastaan hänen jatkuviin valheisiin ja aina oli että hän lupaa nyt muuttaa tapojaan mutta kuitenkaan niitä muuttamatta.! Mies syyllisti monesti minua asioissa ja kun hän suuttui jostakin niin sanoi minulle aivan kamalia asioita.. Hän on haukkunut minun vartaloani kuten ettei minulla ole rintoja,olen oksettava,en haluta häntä ja muutenkin arvostellut elämääni kuinka huono olen ihmisenä. Mies ei ole aidosti osoittanut olevansa sanomisistaan/teoistaan pahoillaan vaikka anteeksi on sanonut. Vaikka olemme eronneet niin mies on pitänyt edelleen minuun yhteyksiä ja koittanut sitä samaa että hän muuttuu että mennään vaikka terapiaan jne... Ja kun en hänen viesteihin ole vastannut alkaa hän minua taas arvostelemaan ja uhkailemaan... Kaikkien näiden ilkeiden tekojen vuoksi tuntuu että rakastan miestä ja ikävöin... Olen nyt 2 viikkoa ollut vastaamatta miehelle mihinkään mitään koska tosissani tuollainen ihminen ei tee mun elämässä hyvää ja tiedostan sen itsekkin... Ikävintä tästä tekee myöskin se että samalla missä mies on lähettänyt minulle noita että yritetään jne ni hän suuttuessaan kertoi kuinka hänellä jo uusi nainen jne.. Ni minkälainen ihminen tekee noin? Korvaa heti jo uudelle vanhan voisitteko auttaa minua että millä jaksan tästä kaikesta yli ja vielä jonain päivänä voin rakastaa itseäni kun tuntuu et toinen on onnistunut tallomaan ihan maanrakoon!! Kiitos <3
Tämä palsta on täynnä samanlaista käytöstä eli vastaus, on narsisti.Kun lukee noita, huomaa, että ei ne olekaan niin uniikkeja elämänmiehiä vaan päinvastoin yksi harmaa sairaiden joukko. Noi toiset naiset taitaa olla yksi yleisin piirre.Toisilla naisilla väännetään sen puolison itsetunto murskaksi. Olen noi kaikki samat läpikäynyt kuin sinä. Itse olen nyt ikävä -vaiheesta siirtynyt viha ja inho-vaiheeseen enkä halua nähdä enää kuulla sortajastani yhtään mitään.
Toivon, että pian tasaantuisi, että tulisi väliinpitämättömyys, mutta kaikki vaiheet tarvitaan.Tuo rakkaus ja ikävä mulla oli pari kk eron jälkeen, nyt neljän kk jälkeen tää. Psykiatriseen mulle lähetettä tehdään ja kannattaa lukea complicated posttraumaattisesta oireyhtymästä, koska aika hyvin voi tunnistaa pitkäkestoista väkivaltaa kokeneen reaktioita.
Joo tää mies ei koskaan harrastanu fyysistä väkivaltaa,mutta henkiStä kyllä senkin edestä ... Itellä ollu aina huono itsetunto mutta nyt tuntuu ettei sellaista edes ole ja itsekunnioitus on memny kokonaan. Aina lukuisien mahdollisuuksien antamisista ja niiden tuottamista pettymyksistä ... Nyt ei ole miehestä kuulunut viikkoon mitään ja se et hänellä jo uusi nainen nii kaivaa mieltäni tekisi niin mieli laittaa viestiä mutta taistelen itseni kanssa etten mitään laita... Ärsyttää niin et tämä uusi nainen saa maistaa samaa "ihanaa alkuaikaa" siihen mitä minäkin luulin sen kaiken olevan Mä todella toi on että aikaa kun menee niin kaikki tämä ikävä ja "rakkaus" muuttuu vihaksi :O kaikki ihmettelee että miten voin edes rakastaa tuollaista ihmistä kaikkien juttujen jälkeen.... Niimpä siinä vasta hyvä kysymys
Kovin tutulta kuulostaa kokemuksesi. Seurustelin puolitoista vuotta ihanan pitkän urheilullisen mihen kanssa. Alkuaika oli ihanaa ja seksi myös. Tapailtuamme puolisen vuotta aloin ihmetellä runsaita työmatkoja joita mies teki asuntoautollaan. Samoin puhelimen tekstiviestejä tuli ja meni. Kuitenkin mies sanoi rakentavansa tosissaan kanssani parisuhdetta. Muutamia kertoja mies oli luokseni tullessaan tosi väsynyt mutta sanoi sen johtuvan töistä eikä valvomisesta. Pian alkoi on-off vaihe: mies sanoi välit poikki. Kun kysyin syytä hän sanoi ettei halua loukata minua. Vikon päästä hän otti taas yhteyttä ja sanoi haluavansa jatkaa kanssani parisuhteen rakentamista. Tätä sattui vielä pari kertaa jolloin sanoin että nyt sitten loppui. No se viikko kului ja mies otti yhteyttä, pyysi ja aneli että antaisin uuden alun mahdollisuuden. Olin vielä niin sinisilmäinen ja rakastunut että suostuin. Mies halusi että veisin tavaroitani hänen luokseen ja niin tehtiin. Sovimme Lapin matkasta ja sukseni vietiin asuntoautoon. Nyt kun minut oli sidottu näin tuleviin tapaamisiin mies otti (taas) eäisyyttä ja emme tavanneet moneen päivään ennen Lapin matkaa. Kun tapasimme hänen luonaan oli siellä saunassa jonkun muun naisen tavaroita, makkarissa myös. Kävi ilmi että miehellä oli koko ajan ollut ainakin yksi rinnakkainen suhde. Sen pituinen se. Nyt yritän pysytellä miehestä erossa ja tunnen tuskaa siitä ihanasta ajasta josta jotkut uudet naiset saavat kokea. Julma on narsisti, ei tunne syyllisyyttä pettämisestä vaan pitää sitä omana oikeutenaan.
Rikkinäinensydän kirjoitti:Joo tää mies ei koskaan harrastanu fyysistä väkivaltaa,mutta henkiStä kyllä senkin edestä ... Itellä ollu aina huono itsetunto mutta nyt tuntuu ettei sellaista edes ole ja itsekunnioitus on memny kokonaan. Aina lukuisien mahdollisuuksien antamisista ja niiden tuottamista pettymyksistä ... Nyt ei ole miehestä kuulunut viikkoon mitään ja se et hänellä jo uusi nainen nii kaivaa mieltäni tekisi niin mieli laittaa viestiä mutta taistelen itseni kanssa etten mitään laita... Ärsyttää niin et tämä uusi nainen saa maistaa samaa "ihanaa alkuaikaa" siihen mitä minäkin luulin sen kaiken olevan Mä todella toi on että aikaa kun menee niin kaikki tämä ikävä ja "rakkaus" muuttuu vihaksi :O kaikki ihmettelee että miten voin edes rakastaa tuollaista ihmistä kaikkien juttujen jälkeen.... Niimpä siinä vasta hyvä kysymys
.. Mutta joo seurustelin miehen kanssa 1,5vuotta ja alkuu kaikki oli aivan ihanaa. Kerroin miehelle minusta kaiken ja kaiken mitä ollut ikäviä juttuja ennen häntä. Hän tuntui ymmärtävän minua ja tunsin että olin tavannut elämäni miehen. Kuitenkin miehestä alkoi paljastua valehteluita lukuisia kertoja,vehtailuja toisten naisten kanssa(harrasti siis kirjoittelua toisille vieraille naisille).. Viimeinen vuosi perustu oikeastaan hänen jatkuviin valheisiin ja aina oli että hän lupaa nyt muuttaa tapojaan mutta kuitenkaan niitä muuttamatta.! Mies syyllisti monesti minua asioissa ja kun hän suuttui jostakin niin sanoi minulle aivan kamalia asioita.. Hän on haukkunut minun vartaloani kuten ettei minulla ole rintoja,olen oksettava,en haluta häntä ja muutenkin arvostellut elämääni kuinka huono olen ihmisenä. Mies ei ole aidosti osoittanut olevansa sanomisistaan/teoistaan pahoillaan vaikka anteeksi on sanonut. Vaikka olemme eronneet niin mies on pitänyt edelleen minuun yhteyksiä ja koittanut sitä samaa että hän muuttuu että mennään vaikka terapiaan jne... Ja kun en hänen viesteihin ole vastannut alkaa hän minua taas arvostelemaan ja uhkailemaan... Kaikkien näiden ilkeiden tekojen vuoksi tuntuu että rakastan miestä ja ikävöin... Olen nyt 2 viikkoa ollut vastaamatta miehelle mihinkään mitään koska tosissani tuollainen ihminen ei tee mun elämässä hyvää ja tiedostan sen itsekkin... Ikävintä tästä tekee myöskin se että samalla missä mies on lähettänyt minulle noita että yritetään jne ni hän suuttuessaan kertoi kuinka hänellä jo uusi nainen jne.. Ni minkälainen ihminen tekee noin? Korvaa heti jo uudelle vanhan