KESKUSTELUFOORUMI

Hei!

Haluaisin kysyä teiltä onko yhteishuoltajuus onnistunut narsistipuolison kanssa ja mitä ongelmia teillä on ollut?

Tilanne meillä on sellainen, että koen mieheni kaikesta huolimatta olevan hyvä isä lapsilleen ja rakastavan heitä aidosti. Vihassaan minua kohtaan hän tosin manipuloi vanhempaa lastamme esim kertomalla kuinka äiti ei rakasta, välitä tai että äidin käytöksestä johtuen lapsemme ei nyt saa jotain tai pääse johonkin tms. Näistä keskustellessamme kommentti on, että hän saa lapsilleen sanoa tällaisia asioita, jos hänestä siltä tuntuu. Hän ei siis riidan yhteydessä välitä lainkaan siitä kuinka paljon hän lapsiamme vahingoittaa. Ero on mielessäni vasta harkinnassa, mutta pelko lasten menettämisestä on valtava.

Pelkoni on siis se, tai itse asiassa en edes tiedä mikä on suurin pelkoni.. Että käymme loputtomiin oikeustaisteluita hänen halutessa yksinhuoltajuuden, että hän manipuloi lapsiamme vihaamaan minua, että hän tekee elämästämme todella vaikeaa pienillä asioilla. Kertokaa ihmiset kokemuksianne.

Mä olen kertonut tarkemmin tuolla Omat tarinat-osiossa omia kokemuksiani, mutta yhteishuoltajuuden olen nyt riitauttanut. Perjantaina on oikeuskäsittely asiasta. Katsotaan mitä siellä nyt sitten sanotaan.

No, mitä sanottiin? Tieto olisi tosiaan tarpeen, sillä mietin, onko minulla mitään mahdollisuuksia - ja missä vaiheessa - saada yksinhuoltajuutta. Asioiden keskusteleminen lapsen isän kanssa on aikalailla mahdotonta - minkä hän toki antaa ymmärtää johtuvan minusta (kuten nyt yleensäkin tietysti kaiken). Minä en usko hänen olevan hyväksi lapselle. Kaikki selitykset siitä, että tällainen ihminen vio kuitenkin olla tosi hyvä isä on minusta ihan utopiaa, koska heiltä puuttuu empatia, kyky eläytyä toisten tunteisiin ja vastata niihin lämpimästi, ja he tarvitsevat muiden ihailua ja heidän alapuolelleen asettumista hauraan egonsa pönkittämiseen. Jossei lapsi näihin alistu, hänkin joutunee sen tuntemaan nahoissaan. Lapsi kasvaa vinoon, jos hän joutuu pienestä pitäen olemaan vähän itseään pienempi, huonompi, saadakseen (ehdollista) hyväksyntää. Minä en halua lapselleni sitä. Ja yhteishuoltajuuteen - mies käyttää kaikkea keskustelua sen osoittamiseen, miten minä olen viallinen, mahdoton jne - tai rivien välissä tapahtuvaan (hyvin taitavaan) manipulointiin ja uhkailuun. Hän lupailee paljon, pitää hyvin vähän. Mm virallisissa asioissakin hän lupaa hoitaa, väittää jopa hoitaneensa, mutta mitään ei tapahdu oikeasti. Ja tämä on keino / yritys pitää minua yhä vallassaan - esim. taloudellisesti riippuvaisena (mitä onneksi oikeasti en ole).